Hui kuinka viime yönä olikin jännittävää! Näin melko kauhean painajaisen koirasta. Uni jäi tarkoin mieleen, sillä se oli jotenkin niin pysäyttävä ja outo, ihan erilainen kuin aikaisemmat painajaiseni, jotenkin koin, että sillä oli jokin tarve kertoa jotain.

Unessa olin synnyinseuduillani, eräässä hiekkatieristeyksessä. Isäni oli ryhtynyt myymään maatalouskoneita, ja minä menin tutustumiskäynnille. Isä halusi näyttää minulle jotain jostain aitauksesta, jossa sijaitsi punainen, lavoista tehty risainen taso/pöytä. Isä seisoi selin minuun, ja hän oli täysin keskittynyt pöydän tavaroihin. Aivan isän vieressä oli toinen, katoksella katettu taso/pöytä, jolla seisoi bouvierin pentu, sellainen puolivuotias vesseli, joka on siis jo hieman kasvanut ja turkki edelleen vaalea (vanhemmuuttaan bouvierit tummenevat ja menettävät yleensä turkkinsa ruskeuden vuoden iän jälkeen).

Koin heti sellaisen hellyyden pentua kohtaan ja halusin helliä sitä, ja se hyppäsikin pöydältä luokseni häntä heiluen, iloisesti.

Paijasin koiraa  hetken, kunnes yhtäkkiä se puri minua. Tommasin koiraa kiinni leuoista, sillä se kohdisti purentansa päähäni, ja pyrin vetämään leukoja auki. Mitä kovempaa vedin, sitä kovempaa koira painautui minua vasten ja puri takaisin. Sen hampaat olivat ulospäin suuntautuneet ja osat hämärästi kierojakin jopa. Hampaat vääntyivät siinä missä minä väänsin. Heräsin siihen kauhuun sitten hikisenä, kuten painajaisissa yleensä, eihän niitä viileässä näe, painajaisia nimittäin.

Luin netistä sitten suden ja koiran tulkintaa unessa, ja sudessa kyse on unennäkijän sisäisistä voimista, itsenäisyydestä ja itsensä toteuttamisesta. Koira taasen merkitsee uskollisuutta ja opastusta, vahvoja arvoja ja eteenpäin vieviä myönteisiä arvoja. Niin, siksi liitän suden tähän, koska bouvierinpentu muuttui purressaan minua mielestäni sudeksi. Pentu se ei enää ollut, vaan jokin villi olio, joka mystisesti tunsi tarvetta nujertaa minut, mutta minä en voinut antaa periksi.

Luonteeltani olenkin melko vahva, ja katson virheitä suoraan silmiin, jotta ne voitaisiin käsitellä, ymmärtää, ottaa opiksi ja jättää taakse. Tällainen ominaisuus on mielestäni tärkeää henkilölle itselleen sekä myös työelämässä, mikäli mielii työhön, jossa on mahdollisuus itse vaikuttaa työhönsä.

Koen unen jotenkin tulkintana siitä, että olen kasvanut henkisesti kuluneen vuoden aikana. Viime viikolla tein myös päätöksen, että ensimmäisen kerran eläissäni lupaan jotain uudeksi vuodeksi. Lupasin itselleni terveemmän elämän. Salikortti saa korvata sokeririippuvuuteni tammikuussa.

Jännityksellä odotan, mitä unen susikoira-koirasusi minulle vielä kertoo, mutta josko nyt ensin jännitetään, kuinka siellä salilla pärjätään, ja kuinka monta kaloria tullee poltettua.

Tsemppiä kaikille uuteen vuoteen, ja pitäkää toisistanne huolta!